Hämeenlinnassa Scania Suomen varustelukeskuksessa on työn alla varsin erikoinen yhdistelmä uusien autojen joukossa. Varustelija Jukka Åberg korjaa Scania Suomen 1966 vuosimallin ”patanokan” paineilmakompressoria. Jukka ei ole kyseisen automallin kanssa tekemisissä ensimmäistä kertaa, sillä Jukan työura Scanialla ajoneuvoasentajana alkoi jo vuonna 1974, jolloin vastaavia autoja oli ihan päivittäisessä käytössä.
Autoistuva Suomi tarjosi 70-luvulla varman työpaikan
Jukka Åbergin isä omisti taksin Nurmijärvellä ja kotipaikan naapurissa toimi pieni autokorjaamo. Kiinnostus autoihin syntyi jo siis ihan pikkupoikana. Kun kotipaikan lähellä sijaitsi vielä silloinen Nurmijärven ammattikoulu, oli uravalinta autoalalle selvä. Vaikka ammattikoulun autolinjalle oli kovasti hakijoita, onnistui Jukka saamaan paikan ammattikoulusta. ”Muilla koulutuslinjoilla olisi päässyt ammattiin jo kahdessa vuodessa, mutta kiinnostus autoihin oli sen verran kova, että valitsin kolmevuotisen autolinjan. Lisäksi autoalalla oli siihen aikaan varma työpaikka tiedossa”, perustelee Jukka uravalintaansa.
Automaalaamosta Scanialle
Nurmijärvellä toiminut automaalaamo tarjosi Jukalle kesätöitä opiskeluaikana. Automaalaamolla oli kovasti töitä, sillä maalaamolla oli sopimus Scanian kanssa uusien, asiakkaille toimitettavien autojen maalaamisesta. 70-luvulla Scaniat saapuivat varastoon pohjamaalattuna ja asiakkaan toivoma väri maalattiin sitten paikallisesti Suomessa. Scanioita kuljetettiin Nurmijärvelle tasaiseen tahtiin ja autojen kuljettaja Masa Leinonen kehotti Jukkaa hakemaan Scanialle asentajaksi. Scania oli jo 70-luvulla markkinoiden kehittynein kuorma-auto ja brändinä tunnettu. Ammattikoulun päätyttyä toukokuussa 1974 Jukka tulikin hakemaan töitä Scanialta ja nyt lähes 50 vuotta kestänyt työura alkoi heti seuraavalla viikolla 3.6.1974.
Valimotien alahallissa oltiin ”yhtenä joukkueena”
Scania oli 70-luvulla suosittu ja kuljetusliikkeiden tavoittelema kuorma-automerkki. Jukan ensimmäinen työpaikka Scanialla sijaitsi Helsingissä Valimotiellä. Scanioita huollettiin kahdessa eri kerroksessa ja alahallissa huollettiin ja korjattiin nokkamallin Scaniat. Muut mallit eivät halliin mahtuneet. Alahallin asentajaporukkaan kuului 16 asentajaa ja hommia tehtiin parityönä. ”Meillä oli alahallissa tiivis porukka ja hyvä meininki. Kaikki olivat kavereita keskenään ja töissä oli mukava meininki. Aina autettiin kaveria hankalissa hommissa ja töissä oli aina mukavaa, vaikka raskaitakin hommia painettiin ihan urakalla”, muistelee Jukka.
Scania Valimotie 1974: Valimotien alahallissa oli tiivis työporukka, jonka parissa vallitsi hyvä yhteishenki.
Uralla on aina tullut eteen uutta ja kehittymistä on tuettu
Jukan ensimmäinen Scania-koulutus piti sisällään dieselmoottorikoulutuksen maahantuonnin teknisten eksperttien toimesta. Scania Suomi kouluttaa edelleen mekaanikkoja maahantuonnin huoltokoulussa ja kun tekniikka kehittyy, pidetään asentajat aina ajan tasalla. ”Asentajan hommissa olen aina halunnut pysyä ajan tasalla uusimmasta tekniikasta” kertoo Jukka. Jukka onkin suorittanut urallaan lukuisia pätevyyksiä Scanioiden korjaamiseen. Hyvänä osoituksena kiinnostuksen säilymisestä on viimeisin sähkökuorma-autojen asentajapätevyys. Hämeenlinnan korjaamon ja varustelukeskuksen asiakaspalvelupäällikkö Joonas Ruponen ihailee Jukan asennetta: ”Jukkaa ei ole koskaan tarvinnut innostaa uuden oppimiseen. Aina kun on uusia ominaisuuksia autoihin tullut tai mallistoa uudistettu, on Jukka ensimmäisenä halunnut oppia uusimpien ominaisuuksien salat. Voi vain ihailla tuollaista sitoutuneisuutta ja innostumista, joka on kestänyt lähes 50 vuoden ajan”, ihailee Joonas.
Puuhaa riittää eläkepäivillekin ja ilman Scaniaa ei tarvitse olla
Jukalla riittää autohommia eläkepäivillekin. Kotoa löytyy muutama museoautoaihio, joiden parissa aikaa kuluu. ”Pojan kanssa hankittiin Toyota Celica ja se meinattiin laittaa nyt seuraavaksi ihan huippukuntoon. Lisäksi velipoika jo odottelee, milloin tulen maalaamaan hänen uusimman sorayhdistelmän”. Jukka Åbergin veljellä Timolla on sorakuljetus ja maansiirtoyritys Nurmijärvellä ja veljen yrityksessä Jukka onkin käynyt aina auttamassa pienissä remonttihommissa ja maalaustöissä. ”Ja toivottavasti aikaa liikenee nyt lapsenlapsillekin enemmän”, lisää Jukka. Hän on myös luvannut käydä vielä auttamassa Hämeenlinnan varustelukeskuksella tuntihommina, mikäli ruuhka-apua kaivataan. ”Tätä porukkaa tulee kuitenkin ikävä. Meillä on täällä mahtava tiimihenki ja pakkohan näitä on käydä välillä moikkaamassa ja katsomassa, että pärjäävät”, Jukka toteaa.
Jukan veljen autoissa komeilee Jokereiden logo – Miksi ihmeessä?
Jukan veljen Timo Åbergin sora-autoissa komeilee Helsingin Jokerien logo. Jukka on maalannut veljensä autojen ohjaamot sekä koristemaalaukset ja Jokerien logolle löytyy hyvät perusteet: ”Meillä on töissä aina ollut paljon HIFK:n kannattajia. Jokseenkin HIFK-fanit ovat minusta ylimielisiä ja minun oli ihan pakko kannattaa Jokereita periaatteesta. Innostus Jokereiden seuraamiseen alkoi 80-luvun puolella ja ensimmäisen kausikortin olen tainnut hankkia siinä 90-luvun alussa. Siitä lähtien ollaan pojan kanssa kannatettu Jokereita ja hankittu Jokerien kausikortit joka vuosi. Meillä löytyy myös keräilykappaleina melkoinen määrä Jokereiden aitoja pelipaitoja. Koska veli antoi vapaat kädet maalata hänen sora-autojaan, niin tottakai niihin tuli sitten Jokereiden logo,” nauraa Jukka
