Rekka-autojen semiautonominen letka-ajaminen luo uusia mahdollisuuksia myös Suomessa

Oulun yliopiston tutkimus osoitti rekka-autojen letka-ajamisen positiivisia vaikutuksia muun muassa kuljetusten polttoainetehokkuuteen ja kokonaispäästöjen vähentämiseen sekä kuljettajien roolien muuttumiseen.

Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan raskaan liikenteen letka-ajaminen luo uusia mahdollisuuksia myös Suomessa. Tutkimus osoitti positiivisia vaikutuksia muun muassa kuljetusten polttoainetehokkuuteen ja kokonaispäästöjen vähentämiseen sekä kuljettajien roolien muuttumiseen.

Semiautonomisessa letkassa ensimmäistä johtorekkaa seuraa 1–4 automaattisesti tai puoliautomaattisesti kulkevaa rekka-autoa. Peräkkäin ajavat rekat ovat teknisesti toisiinsa kytkettyjä ja ensimmäinen kuljettaja on aktiivisin.

Tutkimus osoitti letka-ajamisen soveltuvuuden Suomen tieverkostoon ja olosuhteisiin sekä tuotti tietoa letka-ajamisen infrastruktuurille asettamista vaatimuksista, esimerkiksi letkojen odottamiseen ja muodostamiseen soveltuvista alueista. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia muissa maissa toteutettujen tutkimusten kanssa.

”Letka-ajamisen mahdollistama polttoaineen säästö osoitettiin testiajoissa, mutta taso riippui johtavan kuljettajan ajotavasta ja ajoneuvon sijainnista suhteessa muihin”, valottaa tohtorikoulutettava DI, FM Veikko Pekkala, joka toimi kokeilussa Oulun yliopiston päätutkijana.

Kuljettajat kokivat letka-ajamisen ja sitä avustavat järjestelmät pääsääntöisesti myönteisinä ja työtä helpottavina. Positiivisena koettiin uuden teknologian käyttäminen, letka-ajamisen helppous, koettu turvallisuuden tunne ja yhteisöllisyys. Kuljettajat epäilivät kuitenkin työnkuvan muuttuvan enemmän valvontatehtäväksi.

Letka-ajamista tukevan automaation jatkuva kehittyminen ja laajempi hyödyntäminen luo uusia vaatimuksia infrastruktuurin lisäksi muun muassa lainsäädäntöön ja työntekijöiden koulutukseen. Lisäksi letka-ajamisen tehokkaampi hyödyntäminen vaatii ohjaus- ja valvontajärjestelmien kehittymistä esimerkiksi reitti- ja letkavaihtoehtojen optimointiin sekä saatavien hyötyjen jakamiseen.

Kuljetukset letkoissa vaativat rahti- ja liikennetiedon mahdollisimman avointa ja reaaliaikaista jakamista. Tämä puolestaan edellyttää koko kuljetusketjun toimijoiden yhteistyötä, jossa myös viranomaisten rooli on selvitettävä. Tutkimuksen havainnot osoittavatkin, että jatkuva teknologioiden ja toimintatapojen muutos on monitahoista ja edellyttää jatkossakin aktiivista tutkimusta murroksen hallintaan liittyvien päätösten tueksi.

”Yksi merkittävä lähtökohta raskaan liikenteen letka-ajamisen tutkimukselle ja kehitykselle on tieto, että Euroopassa on tällä hetkellä merkittävä rekkakuljettajien vajaus. Uusien tekniikoiden uskotaan houkuttelevan alalle uusia työntekijöitä”, sanoo professori Rauno Heikkilä Oulun yliopistosta.

”Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tukee tällaisia innovatiivisia kokeiluja. Haluamme lisätä ymmärrystä siitä, miten raskaan liikenteen digitalisaatiolla ja automaatiolla voidaan edistää entistä tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä kuljetuksia”, toteaa projektin johtoryhmässä Traficomia edustanut johtava asiantuntija Eetu Pilli-Sihvola. 

Oulun yliopiston toteutti kokeilupainotteisen tutkimuksen yhteistyössä Scania CV Ab:n, Oyj Ahola Transport Abp:n ja Oy Attracs Ab:n kanssa. Euroopan unionin osittain rahoittamassa kokeilussa viranomaistahoa edusti Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Tutkimuksessa kartoitettiin letka-ajamisen mahdollisuuksia, edellytyksiä ja vaikutuksia Suomessa ensimmäistä kertaa. Testiajot ajettiin eri tyyppisillä teillä Etelä- ja Pohjois-Suomessa sekä kesä- että talviolosuhteissa.

Kokeilu oli osa Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa -rahoitettua yhteispohjoismaista NordicWay2-hanketta.

Lähde: STT Info